Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljän alla olevan mittarin yhteistuloksena. Sillä kuvataan sydänturvallisuuden neljän mittarin yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Sydänturvallisuuden kokonaistason maksimiarvo on 100.
Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljän alla olevan mittarin yhteistuloksena. Sillä kuvataan sydänturvallisuuden neljän mittarin yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Sydänturvallisuuden kokonaistason maksimiarvo on 100.
Sydäniskurien määrä suhteutettuna asukaslukuun
Heikko
Parannettavaa
Hyvä
Toimenpide-ehdotus
Vahvistatte tätä tasoa lisäämällä defi.fi-palveluun rekisteröityjen sydäniskurien määrää. Sydäniskurit kannattaa sijoittaa etenkin julkisiin tiloihin, joissa ihmiset kulkevat paljon. Näitä ovat mm. julkisen liikenteen asemat, kauppa- ja liikuntakeskukset sekä toimistot. Pyrkikää sijoittamaan laitteet paikkoihin, joissa ne ovat saatavilla ympäri vuorokauden.
Mittarilla kuvataan sydäniskurien määrää kunnassa suhteutettuna tuhatta asukasta kohti. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden tasossa on 40%, ja mittarin maksimiarvo 40.
Sydäniskurien sijoittelu – riskialueluokat
Toimenpide-ehdotus
Sydäniskureita tulisi olla erityisesti niillä alueilla, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin. Vahvistatte tätä tasoa lisäämällä sydäniskureita ydintaajaman ulkopuolelle eli ensihoidon riskialueluokkiin 2 ja 3. Oheinen kartta kuvaa, missä ruuduissa (1x1 km) sydäniskurit sijaitsevat ja mihin niitä tarvitaan lisää. Sydäniskurien tarkemman sijainnin ja yhteystiedot näet defi.fi-palvelusta.
Mittarilla kuvataan sydäniskurien sijoittelua kunnan väestöruutuihin (1x1 km) suhteessa ensihoidon riskialueluokkiin: kuinka iso osuus kunnan sydäniskureista sijaitsee ns. ydintaajaman ulkopuolella eli ensihoidon riskialueluokissa 2 ja 3. Mittarissa on painotettu riskialueluokan 3 alueella olevia sydäniskureita. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden kokonaistasossa on 30%, ja mittarin maksimiarvo 30.
Sydäniskurien sijoittelu - 65+ väestö
Toimenpide-ehdotus
Kunnassa ei ole yhtään väestöruutua, jossa asuu yli 75 jo 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Koska sydänpysähdyspotilaiden keski-ikä on 65 vuotta, sydäniskureita tulisi olla erityisesti niillä alueilla, joissa 65 vuotta täyttäneitä asuu runsaasti. Oheisen kartan ruudut (1x1 km) kertovat, montako sydäniskuria on ja montako 65 vuotta täyttänyttä asuu ruudun peittämällä alueella. Parannatte tätä tasoa sijoittamalla sydäniskureita alueille, joissa sydäniskureita on suhteessa vähän 65 vuotta täyttäneiden määrään. Sydäniskurien tarkemman sijainnin ja yhteystiedot näet defi.fi-palvelusta.
Mittarilla kuvataan sydäniskurien sijoittelua suhteessa 65 vuotta täyttäneiden asuinalueisiin. Alue on jaettu 1x1 km väestöruutuihin, ja mittarin kohderuuduissa asuu vähintään 75 jo 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mittari kertoo, mikä on sydäniskurillisten kohderuutujen osuus kaikista alueen kohderuuduista. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden kokonaistasossa on 20%, ja mittarin maksimiarvo 20.
Sepelvaltimotauti-indeksi
Heikko
Parannettavaa
Hyvä
Toimenpide-ehdotus
Ahvenanmaalta ei ole saatavilla sepelvaltimotauti-indeksiä. Sydänpysähdyksen taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavat iän, sukupuolen ja perintötekijöiden lisäksi elintavat. Asukkaiden terveyttä ylläpitäviä valintoja osana arkea voidaan tukea rakenteilla. Käytännön ratkaisuja ovat esimerkiksi elinympäristön kehittäminen liikkumista tukevaksi, Sydänmerkki-kriteerien noudattaminen julkisissa ruokapalveluissa ja mahdollisuus elintapaohjaukseen.
Sepelvaltimotauti-indeksi kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää kunnan alueella suhteessa koko maan tasoon. Mittari perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) indeksiin 5645 eli ikävakioituun sepelvaltimotauti-indeksiin: Sepelvaltimotauti-indeksi kuvaa akuuttien sepelvaltimotautitapahtumien määrää alueen 35–79-vuotiaaassa väestössä suhteessa koko maan tasoon. Käytössä on tuorein eli vuoden 2022 indeksi.
Mittarissa VTT:n määrittämät raja-arvot on muunnettu vastaamaan muiden mittareiden luokitteluasteikkoa ja lisäksi on huomioitu painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistason osana (10 %).
Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona.
Ensiapukoulutukset (SPR) - 1000 asukasta kohti *
Heikko
Parannettavaa
Hyvä
Toimenpide-ehdotus
Vaikka elvytys ja sydäniskurin käyttö eivät edellytä ensiapukoulutusta, se tuo varmuutta ja nopeutta hätätilanteessa toimimiseen. Järjestäkää ensiapukoulutuksia ja kannustakaa työnantajia tarjoamaan työntekijöilleen koulutusta säännöllisesti. * Ensiapukoulutus-mittari ei toistaiseksi vaikuta sydänturvallisuuden kokonaistasoon, koska koulutusten raportointi on kehitysvaiheessa.
Mittari perustuu Suomen Punaisen Ristin rekisteröimien vuosittaisten ensiapukoulutusten määrään kunnan tuhatta asukasta kohti. Mittari ei toistaiseksi vaikuta kunnan sydänturvallisuuden taso -mittariin, koska koulutusten raportointi on kehitysvaiheessa. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden kokonaistasossa on 0%, eikä sitä luokitella heikko-parannettavaa-hyvä -luokkiin.
Vertaile koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien sydänturvallisuutta
Kittilä
Juupajoki
Kannonkoski
Tervola
Ypäjä
Huittinen
Savitaipale
Savukoski
Pyhäntä
Rautavaara