Miten sydänturvallisuutta mitataan?

Tämä palvelu on tiettävästi ensimmäinen sydänturvallisuutta kuvaava mittaristo. Se on kehitetty VTT:n ja yhteistyöverkoston laatiman raportin pohjalta. Palvelun tavoitteena on tarjota työkalu, jolla seurata ja kehittää sekä kuntien että hyvinvointialueiden (*ml. Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaa) sydänturvallisuutta sekä vertailla sen tasoa eri alueilla. Lisäksi tarjolla on jokaiselle sydänturvallisuudesta kiinnostuneelle helppo keino selvittää esimerkiksi oman kotikuntansa sydänturvallisuuden taso.

Sydänturvallisuuden taso muodostuu tällä hetkellä neljästä eri mittarista, jotka kuvaavat sydäniskurien määrää, niiden sijoittelua sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta alueella ja näiden yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Lisäksi mukana on vielä varsinaisten mittarien ulkopuolella ensiapukoulutusten suhteellista määrää kuvaava apumittari.

Jokaiselle mittarille on määritelty oma painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistasoa laskettaessa. Jokainen mittari on luokiteltu kolmeen eri luokkaan: Heikko, Parannettavaa, Hyvä, ja niiden kehittämiseksi mittareiden yhteydessä annetaan toimenpide-ehdotuksia. Alla on kuvattu yksittäisten mittariarvojen muodostuminen, edellä mainittujen luokkien raja-arvot sekä painokerroin kokonaistasoa muodostettaessa.

Sydänturvallisuuden kokonaistaso

Kuntien sydänturvallisuuden kokonaistaso muodostuu neljän yksittäisen mittarin summana. Hyvinvointialueiden ja koko maan kokonaistaso lasketaan alueen kuntien keskiarvona.

Luokittelun raja-arvot: Hyvä > 66.67, Parannettavaa <=66.67 ja >= 33.33, Heikko < 33.33

Maksimiarvo: 100

Sydäniskurien määrä

Miksi: Suomessa sydäniskurien määrässä on runsaasti parannettavaa, sillä olemme jäljessä muiden Pohjoismaiden tasosta. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri pitäisi saada käyttöön alle viidessä minuutissa, joten lisäämällä sydäniskurien määrää parannetaan sydänturvallisuutta merkittävästi.

Miten: Mittari lasketaan suhteuttamalla kunnan alueella sijaitsevien sydäniskurien määrä tuhatta (1000) asukasta kohti, lisäksi luvut on normalisoitu. Mukaan on huomioitu Defi.fi-palveluun rekisteröidyt sydäniskurit.

Painoarvo: 40%

Maksimiarvo: 40

Luokittelun rajat: Hyvä > 26, Parannettavaa <=26 ja >= 13, Heikko < 13

Vertailuluvut: Sydäniskurien määrä, mittarin luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sydäniskurien sijoittelu - riskialueluokat

Miksi: Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri pitäisi saada käyttöön alle viidessä minuutissa, joten sydänturvallisuutta parannetaan merkittävästi sijoittamalla sydäniskureita ydintaajamien lisäksi alueille, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin eli riskialueluokkiin 2 (muu taajama) ja 3 (muu asuttu alue).

Miten: Suomi on jaettu 1x1 km kokoisiin väestöruutuihin, jotka Suomen Ympäristökeskus on luokitellut eri taajamaluokkiin. Tähän luokitukseen perustuu myös ensihoidon riskialueluokitus eli aluejako sen mukaan, miten nopeasti ensihoito hälytystilanteessa keskimäärin saapuu paikalle. Mittarilla kuvataan riskialueluokkien 2 ja 3 alueille sijoitettujen sydäniskurien osuutta kunnan kaikista sydäniskureista. Mittarissa on sisäisesti painotettu taajamien ulkopuolisilla asutuilla alueilla (”Muu asuttu alue”) eli riskialueluokka 3:ssa sijaitsevia sydäniskureita hieman enemmän suhteessa riskialueluokka 2:n alueilla (”Muu taajama”) sijaitseviin sydäniskureihin. Lisäksi on huomioitu painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistason osana (30%).

Riskialueluokat mittarin karttakuvauksessa: riskialueluokka 1 = ydintaajama, riskialueluokka 2 = muu taajama, riskialueluokka 3 = muu asuttu alue.

Painoarvo: 30%

Maksimiarvo: 30

Luokittelun rajat: Hyvä > 20, Parannettavaa <=20 ja >= 10, Heikko < 10

Vertailuluvut: Sydäniskurien määrät riskialueluokkien 2 ja 3 alueilla sekä määrät, luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sydäniskurien sijoittelu - 65+ väestö

Miksi: Sydänpysähdyspotilaiden keski-ikä on 65 vuotta. Sijoittamalla sydäniskureita alueille, joissa asuu runsaasti 65 vuotta täyttäneitä, parannetaan sydänturvallisuutta varmistamalla, että sydäniskuri on saatavilla käyttöön riittävän nopeasti.

Miten: Mittarilla kuvataan sydäniskurien sijoittelua suhteessa 65 vuotta täyttäneiden asuinalueisiin. Alue on jaettu 1x1 km väestöruutuihin, ja mittarin kohderuuduissa asuu vähintään 75 jo 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mittari kertoo, mikä on sydäniskurillisten kohderuutujen osuus kaikista alueen kohderuuduista. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden kokonaistasossa on 20%.

Painoarvo: 20%

Maksimiarvo: 20

Luokittelun rajat: Hyvä > 13.34, Parannettavaa <=13.34 ja >= 6.67, Heikko < 6.67

Vertailuluvut: sydäniskureita (kpl) kohderuuduissa sekä tilanne, luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sepelvaltimotauti-indeksi

Miksi: Tavallisin sydänpysähdyksen aiheuttaja on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotauti-indeksi kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää sairaanhoitopiirin alueella.

Miten: Mittari perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) indeksiin 1063 eli ikävakioituun sepelvaltimotauti-indeksiin: Sepelvaltimotautitapahtumat ikävälillä 35-79 vuotta suhteutettuna 100 000 vastaavan ikäiseen. Indeksistä ei ole saatavilla tuoretta aineistoa, joten aineisto kuvaa vuoden 2017 tilannetta. Mittarissa VTT:n määrittämät raja-arvot on muunnettu vastaamaan muiden mittareiden luokitteluasteikkoa ja lisäksi on huomioitu painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistason osana (10%).

Huom: Sepelvaltimotauti-indeksit pohjautuvat vanhojen sairaanhoitopiirien alueellisiin lukemiin (vuodelta 2017). Huomioi, että Ahvenanmaalta sepelvaltimotauti-indeksiä ei ole tarjolla, joten sen alueella tämä mittari ei anna lisäarvoa.

Painoarvo: 10%

Maksimiarvo: 10

Luokittelun rajat: Hyvä > 6.52, Parannettavaa <=6.52 ja >= 2.17, Heikko < 2.17

Vertailuluvut: Vertailulukuja ei ole käytössä.

Ensiapukoulutukset (SPR)

Miksi: Ensiapukoulutuksen käynyt toimii nopeammin ja varmemmin sydänpysähdystilanteessa. Koulutus lisää rohkeutta elvytyksen aloittamiseen ja lisää maallikkoelvytyksen määrää kriittisten ensimmäisten minuuttien aikana.

Miten: Mittari perustuu Suomen Punaisen Ristin rekisteröimien vuosittaisten ensiapukoulutusten määrään kunnan tuhatta asukasta kohti. Mittari ei toistaiseksi vaikuta kunnan sydänturvallisuuden taso -mittariin, koska koulutusten raportointi on kehitysvaiheessa. Samasta syystä tämän mittarin kuvaamaa tasoa ei luokitella. Tämä mittari päivittyy neljännesvuosittain. Tähän kehitysvaiheessa olevaan mittariin on jatkossa mahdollista lisätä myös muiden ensiapukoulutusjärjestäjien kuntakohtaisia koulutusmääriä. Pyrimme löytämään tähän raportointitavan. Järjestäjät voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi tällä sivustolla löytyvän palautelomakkeen kautta.

Painoarvo: 0% (ei mukana kokonaistasossa)

Luokittelun rajat: Luokittelu ei käytössä.

Vertailuluvut: Koulutusten määrä 2021, 2020 ja mittariluku 31.12.2021

Taustamuuttujat ja -aineisto

Defi.fi: Valtaosa mittareista pohjautuu defi.fi-palveluun rekisteröityjen sydäniskurien tietoihin.

Asukasluku: Käytetään kunnan viimeisintä virallista asukaslukua  Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -palvelussa.

Väestöruudut: Käytetään Tilastokeskuksen väestöruutuaineistoa (1x1 km, aineisto 2021), johon on yhdistetty väestön ikärakenteen dataa. Taajamaluokituksen on laatinut Suomen Ympäristökeskus väestöruutuaineistoon. Väestöruutu näkyy sen kunnan alueena, johon suurin osa ruudun pinta-alasta kuuluu.

Kuntakoordinaatit: Kartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen avointa Kuntajako-aineistoa, jolla kuvataan kuntarajojen koordinaattipisteet.

How is heart safety measured?

The Finnish Heart Association created the Heart-safe Finland website service to show levels of heart safety and make them easier to keep track of, so that we can work on making our surroundings more heart-safe.

This service is arguably the first way we have to measure heart safety. It was created on the basis of a report from the VTT Technical Research Centre of Finland and a network of other cooperation. The service aims to provide tools to record and develop heart safety both in municipalities and well-being services counties (including the city of Helsinki and the Åland Islands) and compare the levels in different areas. The service also provides an easy way for any interested person to find out what the heart-safety levels are in the municipality where they live.

At present, the level of heart safety is a compound of four different indicators, combining the number of automated external defibrillators (AEDs) and their location with the local prevalence of coronary heart disease and the combined effect they have on heart safety in an area. Also, alongside the specific heart-safety indicators, a further assistance indicator shows the relative number of people who have had first aid training.

Each indicator has been weighted according to its role in calculating overall heart safety, and is divided into three classes: Weak, Room for Improvement, and Good. Suggestions for action to provide improvement are given with the ratings. Below is a description of how the individual scores are formed, together with the level values of the classes mentioned above as well as the weights in the formulation of the overall level.

Overall Level of Heart Safety

The overall level of heart safety in municipalities is a total of four specific indicators. The overall levels of a well-being services county and those of the whole country is an average of all the municipalities within its borders.

Classification levels: Good > 66.67; Room for Improvement <=66.67; and >= 33.33, Weak < 33.33

Maximum value: 100

Number of AEDs

Why: In Finland, there is considerable room for improvement in the number of automated external defibrillators (AEDs), as we are way below the levels available in other Nordic countries. In the case of cardiac arrest, a defibrillator needs to be used within five minutes, so an increase in the number of accessible AEDs would significantly improve heart safety.

How: The indicator calculates the number of AEDs within a municipality in relation to each thousand (1,000) inhabitants. In addition, the figures have been normalised. The service uses each defibrillator registered on the Defi.fi website.

Weight: 40%

Maximum value: 40

Classification levels: Good > 26; Room for improvement <=26 and >= 13; Weak < 13

Comparative figures: The number of defibrillators, the level and class of this indicator at the end of the previous calendar year.

Placement of AEDs – risk classification areas

Why: In the case of cardiac arrest, a defibrillator needs to be used within five minutes, so a significant improvement in heart safety is gained by placing AEDs not only in core urban areas, but also in areas where access to emergency medical services (EMS) takes longer, that is in risk classification areas 2 (other urban areas) and 3 (dispersed settlement areas).

How: Geographically, Finland has been divided into a data grid of 1x1 km-sized squares, which have been classified by the Finnish Environment Institute based on the level of habitation. The risk classification areas of the emergency medical services are also based on this division, depending on how long it takes on average for first responders to arrive at a scene after being called in. This indicator shows the share of all of a municipality’s AEDs that are placed in risk classification areas 2 and 3. The indicator is weighted internally so that it values an AED in risk classification area 3 (dispersed settlement areas) slightly higher than an AED in a risk classification area 2 (other urban area). Furthermore, the indicator is weighted as a part of total heart safety (30%).

The risk classification areas on the map: Risk classification area 1 = core urban area; Risk classification area 2 = other urban area; and Risk classification area 3 = dispersed settlement area.

Weight: 30%

Maximum value: 30

Classification Levels: Good > 20; Room for Improvement <=20 and >= 10; Weak < 10

Comparative figures: The number of AEDs in risk classification areas 2 and 3 as well as the number, classification and level at the end of the previous calendar year.

Placement of AEDs – 65+ population

Why: The average age of cardiac arrest patients is 65 years. Placing AEDs in areas where a lot of people who are 65 and older are living, improves heart safety by ensuring that an AED is available quickly.

How: The indicator shows the location of AEDs in relation to areas where over-65s live. Each area is divided into a population grid of squares, each measuring one square km, with a minimum of 75 people who are over 65 years old living in each of the indicator’s target squares. The indicator shows the share of the target squares in an area which have an AED. The indicator values for a well-being services county and all of Finland is an average of the indicator value for all the municipalities within its borders. The weight of this indicator for the overall heart-safety value is 20%.

Weight: 20%

Maximum value: 20

Classification levels: Good > 13.34, Room for improvement <= 13.34 and >= 6.67, Weak < 6.67

Comparative figures: Number of AEDs in target squares and the situation, classification and level at the end of the previous calendar year.

Coronary Disease Indicator

Why: The most common cause of cardiac arrest is coronary artery disease. The Coronary Disease Indicator illustrates the number of coronary artery disease events within a well-being services county.

How: This indicator is based on the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) indicator 1063, which measures the incidence or age-standardised coronary disease events: Coronary disease events in people aged 35–79 per 100,000 persons of the same age. There is no current data available, so the indicator is based on the situation in 2017. In the heart-safety indicator, the levels defined by the VTT have been changed to correspond to the classification range of the other indicators. Furthermore, the weight (10%) of this indicator as part of the whole of heart safety has been taken into account.

NB: The coronary disease event indicator is based on regional numbers for the old healthcare district numbers (from the year 2017). Please note that there is no coronary event indicator for the Åland Islands, so for that area this indicator gives no added value.

Weight: 10%

Maximum value: 10

Classification levels: Good > 6.52, Room for improvement <=6.52 and >= 2.17, Weak < 2.17

Comparative figures: There are no comparative figures.

First aid training (FRC)

Why: Any person who has done first aid training will be quicker and surer to act in a cardiac arrest situation. Training gives them the confidence to start CPR and thereby increases the number of lay people who give CPR during the first critical minutes.

How: The indicator is based on the number of first aid courses registered by the Finnish Red Cross per each 1,000 inhabitants within a municipality. At present, the indicator does not impact upon the level of heart safety measurement of a municipality because, as yet, the reporting of the number of first aid courses is in its early stages. For the same reason, the level described by this indicator is not classified. This indicator is updated every three months. This indicator is being developed and allows training numbers per municipality to be added from other providers of first aid training. Providers can get in touch for instance by using the response form available on this website.

Weight: 0% (does not impact the level of heart safety)

Classification levels: Classification not in use.

Comparative figures: The number of training courses provided in 2021, 2020, and the indicator figure for 31/12/2021.

Background variables and material

Defi.fi: Most of the indicators are based on the data on defibrillators registered through the defi.fi service.

Population figures: Using the latest official population figures for each municipality (end of 2020) available through the Statistics Finland municipal key figures service.

Population grid: Using the Statistics Finland population grid data (1 km x 1 km, data from 2021), combined with data on the population by age group. The urban/dispersed settlement classification of the population grid data has been created by the Finnish Environment Institute. Each square is shown under the municipality to which most of the area belongs.

Municipal coordinates: Maps have used the open data file on municipal division of the National Land Survey of Finland (NLS), which gives the coordinates of the borders between municipalities.