Miten sydänturvallisuutta mitataan?

Suomen Sydänliitto on kehittänyt Sydänturvallinen Suomi -palvelun kuvaamaan sydänturvallisuuden tasoa ja helpottamaan sen seurantaa, jotta voimme kehittää elinympäristöämme sydänturvallisemmaksi asua ja olla.

Tämä palvelu on tiettävästi ensimmäinen sydänturvallisuutta kuvaava mittaristo. Se on kehitetty VTT:n ja yhteistyöverkoston laatiman raportin pohjalta. Palvelun tavoitteena on tarjota työkalu, jolla seurata ja kehittää sekä kuntien että hyvinvointialueiden (*ml. Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaa) sydänturvallisuutta sekä vertailla sen tasoa eri alueilla. Lisäksi tarjolla on jokaiselle sydänturvallisuudesta kiinnostuneelle helppo keino selvittää esimerkiksi oman kotikuntansa sydänturvallisuuden taso.

Sydänturvallisuuden taso muodostuu tällä hetkellä neljästä eri mittarista, jotka kuvaavat sydäniskurien määrää, niiden sijoittelua sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta alueella ja näiden yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Lisäksi mukana on vielä varsinaisten mittarien ulkopuolella ensiapukoulutusten suhteellista määrää kuvaava apumittari.

Jokaiselle mittarille on määritelty oma painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistasoa laskettaessa. Jokainen mittari on luokiteltu kolmeen eri luokkaan: Heikko, Parannettavaa, Hyvä, ja niiden kehittämiseksi mittareiden yhteydessä annetaan toimenpide-ehdotuksia. Alla on kuvattu yksittäisten mittariarvojen muodostuminen, edellä mainittujen luokkien raja-arvot sekä painokerroin kokonaistasoa muodostettaessa.

Sydänturvallisuuden kokonaistaso

Kuntien sydänturvallisuuden kokonaistaso muodostuu neljän yksittäisen mittarin summana. Hyvinvointialueiden ja koko maan kokonaistaso lasketaan alueen kuntien keskiarvona.

Luokittelun raja-arvot: Hyvä > 66.67, Parannettavaa <=66.67 ja >= 33.33, Heikko < 33.33

Maksimiarvo: 100

Sydäniskurien määrä

Miksi: Suomessa sydäniskurien määrässä on runsaasti parannettavaa, sillä olemme jäljessä muiden Pohjoismaiden tasosta. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri pitäisi saada käyttöön alle viidessä minuutissa, joten lisäämällä sydäniskurien määrää parannetaan sydänturvallisuutta merkittävästi.

Miten: Mittari lasketaan suhteuttamalla kunnan alueella sijaitsevien sydäniskurien määrä tuhatta (1000) asukasta kohti, lisäksi luvut on normalisoitu. Mukaan on huomioitu Defi.fi-palveluun rekisteröidyt sydäniskurit.

Painoarvo: 40%

Maksimiarvo: 40

Luokittelun rajat: Hyvä > 26, Parannettavaa <=26 ja >= 13, Heikko < 13

Vertailuluvut: Sydäniskurien määrä, mittarin luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sydäniskurien sijoittelu - riskialueluokat

Miksi: Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri pitäisi saada käyttöön alle viidessä minuutissa, joten sydänturvallisuutta parannetaan merkittävästi sijoittamalla sydäniskureita ydintaajamien lisäksi alueille, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin eli riskialueluokkiin 2 (muu taajama) ja 3 (muu asuttu alue).

Miten: Suomi on jaettu 1x1 km kokoisiin väestöruutuihin, jotka Suomen Ympäristökeskus on luokitellut eri taajamaluokkiin. Tähän luokitukseen perustuu myös ensihoidon riskialueluokitus eli aluejako sen mukaan, miten nopeasti ensihoito hälytystilanteessa keskimäärin saapuu paikalle. Mittarilla kuvataan riskialueluokkien 2 ja 3 alueille sijoitettujen sydäniskurien osuutta kunnan kaikista sydäniskureista. Mittarissa on sisäisesti painotettu taajamien ulkopuolisilla asutuilla alueilla (”Muu asuttu alue”) eli riskialueluokka 3:ssa sijaitsevia sydäniskureita hieman enemmän suhteessa riskialueluokka 2:n alueilla (”Muu taajama”) sijaitseviin sydäniskureihin. Lisäksi on huomioitu painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistason osana (30%).

Riskialueluokat mittarin karttakuvauksessa: riskialueluokka 1 = ydintaajama, riskialueluokka 2 = muu taajama, riskialueluokka 3 = muu asuttu alue.

Painoarvo: 30%

Maksimiarvo: 30

Luokittelun rajat: Hyvä > 20, Parannettavaa <=20 ja >= 10, Heikko < 10

Vertailuluvut: Sydäniskurien määrät riskialueluokkien 2 ja 3 alueilla sekä määrät, luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sydäniskurien sijoittelu - 65+ väestö

Miksi: Sydänpysähdyspotilaiden keski-ikä on 65 vuotta. Sijoittamalla sydäniskureita alueille, joissa asuu runsaasti 65 vuotta täyttäneitä, parannetaan sydänturvallisuutta varmistamalla, että sydäniskuri on saatavilla käyttöön riittävän nopeasti.

Miten: Mittarilla kuvataan sydäniskurien sijoittelua suhteessa 65 vuotta täyttäneiden asuinalueisiin. Alue on jaettu 1x1 km väestöruutuihin, ja mittarin kohderuuduissa asuu vähintään 75 jo 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mittari kertoo, mikä on sydäniskurillisten kohderuutujen osuus kaikista alueen kohderuuduista. Hyvinvointialueiden ja koko Suomen osalta mittari muodostuu sen kuntien tuloksen keskiarvona. Mittarin painotus sydänturvallisuuden kokonaistasossa on 20%.

Painoarvo: 20%

Maksimiarvo: 20

Luokittelun rajat: Hyvä > 13.34, Parannettavaa <=13.34 ja >= 6.67, Heikko < 6.67

Vertailuluvut: sydäniskureita (kpl) kohderuuduissa sekä tilanne, luokka ja taso edellisen kalenterivuoden lopussa.

Sepelvaltimotauti-indeksi

Miksi: Tavallisin sydänpysähdyksen aiheuttaja on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotauti-indeksi kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää sairaanhoitopiirin alueella.

Miten: Mittari perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) indeksiin 1063 eli ikävakioituun sepelvaltimotauti-indeksiin: Sepelvaltimotautitapahtumat ikävälillä 35-79 vuotta suhteutettuna 100 000 vastaavan ikäiseen. Indeksistä ei ole saatavilla tuoretta aineistoa, joten aineisto kuvaa vuoden 2017 tilannetta. Mittarissa VTT:n määrittämät raja-arvot on muunnettu vastaamaan muiden mittareiden luokitteluasteikkoa ja lisäksi on huomioitu painokerroin sydänturvallisuuden kokonaistason osana (10%).

Huom: Sepelvaltimotauti-indeksit pohjautuvat vanhojen sairaanhoitopiirien alueellisiin lukemiin (vuodelta 2017). Huomioi, että Ahvenanmaalta sepelvaltimotauti-indeksiä ei ole tarjolla, joten sen alueella tämä mittari ei anna lisäarvoa.

Painoarvo: 10%

Maksimiarvo: 10

Luokittelun rajat: Hyvä > 6.52, Parannettavaa <=6.52 ja >= 2.17, Heikko < 2.17

Vertailuluvut: Vertailulukuja ei ole käytössä.

Ensiapukoulutukset (SPR)

Miksi: Ensiapukoulutuksen käynyt toimii nopeammin ja varmemmin sydänpysähdystilanteessa. Koulutus lisää rohkeutta elvytyksen aloittamiseen ja lisää maallikkoelvytyksen määrää kriittisten ensimmäisten minuuttien aikana.

Miten: Mittari perustuu Suomen Punaisen Ristin rekisteröimien vuosittaisten ensiapukoulutusten määrään kunnan tuhatta asukasta kohti. Mittari ei toistaiseksi vaikuta kunnan sydänturvallisuuden taso -mittariin, koska koulutusten raportointi on kehitysvaiheessa. Samasta syystä tämän mittarin kuvaamaa tasoa ei luokitella. Tämä mittari päivittyy neljännesvuosittain. Tähän kehitysvaiheessa olevaan mittariin on mahdollista lisätä myös muiden ensiapukoulutusjärjestäjien kuntakohtaisia koulutusmääriä. Järjestäjät voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi tällä sivustolla löytyvän palautelomakkeen kautta.

Painoarvo: 0% (ei mukana kokonaistasossa)

Luokittelun rajat: Luokittelu ei käytössä.

Vertailuluvut: Koulutusten määrä 2021, 2020 ja mittariluku 31.12.2021

Taustamuuttujat ja -aineisto

Defi.fi: Valtaosa mittareista pohjautuu defi.fi-palveluun rekisteröityjen sydäniskurien tietoihin.

Asukasluku: Käytetään kunnan viimeisintä virallista asukaslukua (2020 vuoden vaihteessa) Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -palvelussa.

Väestöruudut: Käytetään Tilastokeskuksen väestöruutuaineistoa (1x1 km, aineisto 2021), johon on yhdistetty väestön ikärakenteen dataa. Taajamaluokituksen on laatinut Suomen Ympäristökeskus väestöruutuaineistoon. Väestöruutu näkyy sen kunnan alueena, johon suurin osa ruudun pinta-alasta kuuluu.

Kuntakoordinaatit: Kartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen avointa Kuntajako-aineistoa, jolla kuvataan kuntarajojen koordinaattipisteet.