Mitä on sydänturvallisuus?
Sydänturvallisuus muodostuu eritoten ihmisten elvytysosaamisesta sekä mahdollisuudesta saada sydäniskuri eli defibrillaattori käyttöön minuuttien sisällä. Kun olemme sydänturvallisessa maassa, kunnassa tai vaikkapa työpaikassa, olemme paikassa, jossa sydänpysähdystilanteesta selviäminen on todennäköistä.
Sydänturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sydäniskurien saavutettavuutta ja määrää sekä kohentamalla ihmisten elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksissa tai elvytysvalmennuksissa. Sydänturvallisessa paikassa sydäniskuri on saatavilla käyttöön alle viidessä minuutissa.
Onko Suomi sydänturvallinen?
Ei jokaiselle. – Sydänturvallisuus keskittyy tietyille alueille eikä jakaudu yhdenvertaisena.
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain alle puolet saa elvytystä ennen ensihoidon saapumista paikalle.
Sydänpysähdystilanteen tekee vaikeaksi se, että apua on saatava minuuttien sisällä. Kun koko Suomen osalta ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive kaikkein kiireellisimmissä AB-tehtävissäkin on 19 minuuttia, tilanne potilaan kannalta on musertava. Siksi ensimmäisen paikalle osuvan henkilön rooli potilaan selviämisessä on kriittinen.
Jotta Suomea voisi tulevaisuudessa sanoa sydänturvalliseksi maaksi, tulisi maallikoiden roolia osana sydänpysähdyspotilaan hoitoketjua vahvistaa ja rekisteröityjen sydäniskureiden määrää useilla alueilla lisätä defibrillointiviiveen lyhentämiseksi. On tärkeä muistaa, että vaikka paineluelvytyksellä pystytään osittain korvaamaan sydämen työtä eli ylläpitämään verenkiertoa, niin sydäniskurin käyttö on ainoa keino palauttaa sydän lyömään normaaliin tahtiin.
Suomen sydänturvallisuus
verrattuna muihin maihin
Sydänliiton
yhdessä Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa hallinnoimassa
sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalvelussa defi.fi:ssä on tällä
hetkellä vajaat 6 000 sydäniskuria, kun esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan
vastaavissa palveluissa on kummassakin noin 20 000 laitetta.
Suomessa
ei myöskään ole monen Euroopan maan tavoin käytössä järjestelmää, jossa
vapaaehtoiset ja elvytyskoulutuksen saaneet maallikot pystyttäisiin hälyttämään
elvytystilanteeseen hätäkeskuksen kautta. Kansainväliset esimerkit osoittavat,
että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien
saatavuuteen, sydänpysähdyksestä selviytyminen pystytään jopa
kaksinkertaistamaan.
Väestö
Suomessa ikääntyy ja keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Tämä tuo painetta
ensihoidolle toimia yhä vahvemmin kaupunkialueilla, mutta samaan aikaan
harvaanasutun maaseudun tavoittamisviive on vaarassa kasvaa entisestään.
Ensihoidon haasteena on turvata palvelut riittävän tasapuolisesti koko
maahan. Siksi kuntien yhdessä hyvinvointialueiden kanssa on tärkeä olla
tietoisia omasta sydänturvallisuuden tasostaan sekä keinoista parantaa sitä.
Sydänturvallisuus kuntien
turvallisuussuunnitelmiin ja kuntamarkkinointiin
Sydänturvallisuus
on Suomessa vielä varsin uusi ja tuntematon käsite, eikä sitä ole vielä
huomioitu esimerkiksi kuntien turvallisuussuunnittelussa. Siksi Sydänliitto
käynnisti syyskuussa 2020 yhteistyön Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa
sydänturvallisuuden mittareiden määrittämiseksi, joiden pohjalta tämä
Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelu on toteutettu.
Kun
kunnille ja hyvinvointialueille voidaan osoittaa niiden sydänturvallisuuden
taso ja samalla voidaan tarjota konkreettisia toimintaehdotuksia sen parantamiseksi,
on työhön helpompi lähteä. Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelu on tarkoitettu
erityisesti kuntien turvallisuuspäättäjille sydänturvallisuuden kehittämisen
työkaluksi. Lisäksi se toimii kuntalaisille sydänturvallisuuden tärkeänä
tietolähteenä.
Palvelun
myötä sydänturvallisuus nähtäneen useammin osana kuntien
turvallisuussuunnitelmia tai hyvinvointikertomuksia, miksei myös
sydänturvallisten kuntien markkinoinnissa.
Sydänturvallisuuteen liittyviä verkkosivuja ja -palveluita
Sydäniskureista Sydänliiton verkkosivuilla
Defi.fi – Sydäniskureiden paikannus- ja rekisteröintipalvelu
Löydä lähin sydäniskuri 112 Suomi -sovelluksesta